Psykoterapiaa vai jotain lyhempää? – jopa vain yksi terapiakäynti voi auttaa sinua!
Oletko sinä tai läheisesti miettinyt hakeutumista terapiaan? Etsitkö parhaillaan psykoterapeuttia? Tai ehkäpä mietit, millaisesta terapiasta sinä hyötyisit. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelen millaisia polkuja on tarjolla terapiaa etsivälle. Terapiajonot ovat venyneet pitkiksi. Miten ja millä resursseilla terapeuttisen avun tarpeeseen pystytään vastaamaan?
Polku psykoterapiaan
Psykoterapia on ammatillista toimintaa, jossa psyykkisiä ongelmia työstetään keskustelun avulla. Psykoterapia on vuorovaikutuksellinen prosessi, joka tapahtuu terapeutin ja asiakkaan välillä. Psykoterapia perustuu vakiintuneeseen psykologiseen teoriapohjaan. Psykoterapia on tavoitteellista työskentelyä ja se tähtää mielenterveyden ongelman tai häiriön lieventämiseen tai poistamiseen (duodecim.fi).
Psykoterapeutti on terveydenhuollon ammattilainen, jolla on psykoterapeutin koulutus. Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa voi antaa terapeutti, jonka koulutuksen Valvira on hyväksynyt ja jolla on oikeus käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä. Lisäksi terapeutilla tulee olla koulutus siihen psykoterapiamuotoon, jota hän asiakkaalle antaa. Lisäksi kelakorvauksen saaminen edellyttää, että terapeutti on Kelan hyväksymä (kela.fi).
Kela myöntää kuntoutuspsykoterapiaa vuodeksi kerrallaan, mutta Kelan tukemana psykoterapiaa voi saada enintään 3 vuotta. Psykoterapiaa korvataan vuotuisesti enintään 80 kertaa ja kokonaisuutena enintään 200 kertaa (kela.fi).
Kelan myöntämän kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä sekä opintojen etenemistä, vahvistaa työelämässä pysymistä tai työhön palaamista. Kelan kuntoutuspsykoterapia on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille sekä työikäisille eli sitä myönnetään 16–67-vuotiaille edellyttäen, että myöntämisperusteet täyttyvät.
Tällä hetkellä Kela korvaa 57,60 euroa yhtä terapiakäyntiä kohden. Psykoterapian hinnat vaihtelevat keskimäärin 80:n ja 120:n euron välimaastossa käyntikertaa kohti. Mielenterveystalon verkkosivuilla on esitetty esimerkkilaskelma, jossa psykoterapeutin kertaveloitus on 85 euroa ja Kelan korvaus tuo 57,60 €, jolloin itselle jää omavastuuksi 27,40 €. Viikoittaisten terapiakäyntien kuukausittaiseksi kustannukseksi jää näin 109,60 € (mielenterveystalo.fi).
Mikä on riittävä apu?
Psykoterapian ja yleisemminkin mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus on ollut otsikoissa viime aikoina. Psykoterapeuttien kalenterit ovat täyttyneet ja palvelun tasa-arvoisesta jakautumisesta on huolta. Kuntoutuspsykoterapian Kelan korvaaman osan jälkeen asiakkaan itsensä maksettavaksi jäävä summa voi kohota jopa 200 euroon kuukautta kohti ja tämä on pienituloiselle suuri kustannus (pro.minduu.fi). Joissain tilanteissa psykoterapian kustannukset voivat nousta esteeksi ja Kelan myöntämä psykoterapia jää käyttämättä.
Minduun 2019 tekemän selvityksen mukaan psykoterapeuteilla on vapaita aikoja hyvin niukalti. Psykoterapeutit saavat valtavia määriä kyselyjä ja joutuvat vastaamaan, ettei vapaata tilaa uusille asiakkaille ole.
Suomessa on suosittu pitkiä terapioita ja tämä näkyy nyt niin, että psykoterapiaa ei riitä kaikille. Monet tarvitsevat terapeuttista tukea, mutta mielenterveyspalvelut ovat paikoin ruuhkautuneet ja matalan kynnyksen palveluja voi joutua odottamaan liian pitkään.
Monet ajattelevat, että terapiassa on käytävä säännöllisesti ja pitkään, jopa useita vuosia, jotta se on vaikuttavaa. Sinustakin voi tuntua uskomattomalta, että vain yksi tai pari terapiakertaa voisi auttaa sinut eteenpäin. Tosiasia on, että moni hyötyy jopa yhdestä tai muutamasta terapiakäynnistä.
Pitääkö psykoterapiaa riittää kaikille? Onko se riittävää, että jokainen saa tarvitsemansa avun? Lyhytterapia on tehokas esimerkiksi erilaisissa elämänkriiseissä, masennuksen ja ahdistuksen lievittämisessä ja ihmissuhteisiin kytkeytyvien ongelmien selättämisessä. Lyhytterapeutin vastaanotolla etsitään ratkaisuja vaikkapa jännittämisen tai jonkin pelon voittamiseen. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on tutkimusten mukaan tehokasta myös erilaisten riippuvuuksien hoidossa, kuten esimerkiksi päihteiden haitallisen käytön lopettamisen tukena.
Terapiatakuu
Mielenterveyspoolin verkkosivuilla kerrotaan, että joka toinen suomalainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden ongelmia, mutta vain puolet heistä saa tarvitsemaansa hoitoa (mielenterveyspooli.fi).
Syksyllä 2019 eduskunnalle on jätetty terapiatakuu –kansalaisaloite. Vetoomuksessa esitetään uutta lakimuutosta eli mielenterveyspalvelujen terapiatakuuta, joka takaa kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Terapeuttisen avun tarve tulee arvioida välittömästi apua haettaessa ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulee alkaa kuukauden sisällä (mielenterveyspooli.fi).
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) suosituksen mukaan vaikuttavaksi näytetyt psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat osaksi julkisesti rahoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaa. Suosituksen mukaan niitä tulee olla saatavilla osana eriasteisten mielenterveyden häiriöiden tavoitteellista ja tarpeenmukaista hoitoa tai kuntoutusta. Terapiatakuu on PALKO suosituksen mukainen.
Terveyskeskukseen hakeutumisesta katsottuna psykoterapian aloitusta odotetaan noin 7-12 kuukautta. Terapiatakuu tarkoittaa, että tarpeen mukaista terapeuttista apua saa, vaikka Kela ei myöntäsi kuntoutuspsykoterapiaa. Joskus Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia ei ole sopiva hoitomuoto korkean omavastuun tai psykoterapian pitkän hakumenettelyn vuoksi. Viimeksi mainituissakin tilanteissa terapiatakuu tuo lisävaihtoehtona lyhyemmät matalan kynnyksen terapiat.
Mielenterveyspoolin verkkosivuilla kerrotaan, että psykososiaaliset lyhytinterventiot ovat tutkimusnäyttöön perustuva vaikuttava hoitokeino, jota tällä hetkellä ei ole riittävästi tarjolla julkisissa terveys- ja sosiaalipalveluissa. Esimerkiksi lyhytterapia voi tarpeen mukaisesti toteutua yksilö, perhe tai ryhmämuotoisena.
Helsingin kaupunki on käynnistänyt oman terapiatakuunsa. Kaupunki myöntää 10-20 kertaa lyhytpsykoterapiaan. Maksusitoumuksia myönnetään vain kaupungin palveluntuottajien valikoimassa oleville psykoterapeuteille. Helsingin kaupungin päätös on hieno pelinavaus terapian saatavuusongelman ratkaisemisessa. Lyhytpsykoterapia on maksutonta palveluseteliasiakkaille, joten myös pienituloisten pääsy terapiaan helpottuu. Psykoterapeuttien kalenterit ovat kuitenkin yhä täynnä kuin aiemminkin, joten jään pohtimaan, onko psykoterapeuteilla riittävästi aikoja maksusitoumusasiakkaille.
Ratkaisukeskeisen lyhytterapian etuja - mitä se voisi antaa sinulle?
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on terapeuttisen työskentelyn muoto, jossa kasvatetaan näkökulman vaihtamisen taitoa, hyödynnetään sinun yksilöllisiä vahvuuksiasi, vahvistetaan toiveikkuutta ja rakennetaan sinulle merkityksellisiä tavoitteita. Ratkaisukeskeisen lyhytterapian juuret ovat perheterapiassa, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että terapeutti näkee sinut myös osana omaa sosiaalista ympäristöäsi. Läheiset suhteet ja ympäröivät ihmiset yleensä ovat usein tärkeä voimavara ja tämän huomaaminen on tärkeä osa toipumista.
Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa etsitään käytännön keinoja valitsemasi tavoitteen saavuttamiseksi. Tavallisesti hyviä tuloksia saavutetaan muutaman terapiakäynnin avulla. Lyhytterapeuttinen työskentelytapa eroaa psykoterapiasta muun muassa siten, että ratkaisukeskeisen keskustelun avulla sinua pyritään auttamaan heti aloituskäynnillä. Mieltäsi painavaan ongelmaan etsitään ratkaisuja ja käytännön keinoja heti työskentelyn aloituksesta lähtien. Ben Furman on nimennyt tämän lähestymistavan kertakonsultaatioksi. Englannin kielellä tämä menetelmä tunnetaan nimellä Single session therapy. Kertakonsultaatio voi tarkoittaa jopa yhtä kertaa tai vain muutamia keskustelukäyntejä.
Kela ei ainakaan toistaiseksi myönnä tukea lyhytterapiaan. Lyhytterapia on kuitenkin kustannuksiltaan tehokasta, koska jo muutama kerta voi auttaa sinua riittävästi. Lisäksi monet lyhytterapeutit tarjoavat useamman käynnin paketteja, joissa kertakäynnin hinta jää hivenen normaalihintaa edullisemmaksi.
Lyhytterapiaan et tarvitse lähetettä ja vastaanotolle pääset useimmiten muutamissa päivissä. Lyhytterapian etuna on myös että, sinun ei tarvitse sitoutua viikoittaisiin käynteihin. Käynnit voivat toteutua niin tiiviisti tai harvakseltaan kuin koet hyödylliseksi. Ajan voit varata myös “lennossa” eli heti kun siltä tuntuu. Lyhytterapia on nimensä mukaisesti lyhyttä, mikä tarkoittaa, että terapiaistuntoja on juuri niin monta kuin sinusta on tarpeellista.
Lyhytterapiaan et tarvitse diagnoosia. Lyhytterapiassa ei niinkään olla kiinnostuneita diagnooseista vaan pikemminkin siitä, mikä voisi auttaa sinua juuri nyt. Tämä ei toki tarkoita, etteikö diagnoosista voitaisi keskustella. Lyhytterapiassa voit keskustella kaikesta siitä, minkä koet auttavan ja vievän sinua eteenpäin.
Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa ei ehkä ole tarjolla sinua lähellä. Vastaanotolle tuleminen ja kasvokkain keskustelu voi jostain muusta syystä tuntua sinusta hankalalta tai epämukavalta. Voit vaikkapa ajatella, että koronatilanteen vuoksi on viisasta välttää tapaamisia. Tutkimukset osoittavat, että terapia on yhtä tehokasta etäterapiana kuin kasvokkain. Suuri osa terapeuteista tarjoaa terapiaistuntoja myös videoyhteydellä tai puhelimitse.
Entä jos etsin psykoterapeuttia – miten lyhytterapia voi olla hyödyksi?
Monet ajattelevat, että on valittava joko pitkän tai lyhyen terapian välillä. Itseasiassa lyhytterapiajakso on monissa tilanteissa riittävä tuki ja auttaa sinut eteenpäin elämässäsi. Joissain tilanteissa voit hyötyä sekä pitkästä että lyhyestä terapiasta.
Toisinaan psykoterapia on tarpeen, mutta tällöinkin lyhytterapiajakso voi olla tukenasi, etenkin jos psykoterapiaa ei juuri ole saatavilla. Lyhytterapia voi olla sinulle avuksi sillä aikaa kun etsit psykoterapeuttia tai odotat psykoterapiasi käynnistymistä. Ja mikä parasta lyhytterapiajaksosi on tukenut sinua ja psykoterapian aloitus on hivenen keveämpi.
Pitkänkin psykoterapian jälkeen terapiakäynneille voi tulla tarvetta, jolloin lyhytterapia voi auttaa hyvän tuloksen säilyttämisessä. Elämä harvoin on suoraviivaista ja takapakkejakin sattuu – jolloin muutaman terapiakäynnin tuella pääset takaisin omalle reitillesi.
