Ahdistushäiriöt osa 1: Mitä fobiat ovat? Miten voit voittaa pelkosi?

Ahdistus on hankala tunne, jonka kanssa meistä jokainen elää ainakin silloin tällöin. Se on tukala tunne, jota on vaikea kestää. Ahdistus on tavallinen tunnetila silloin kun koet epävarmuutta ja asiat tuntuvat hallitsemattomilta.  Jännitys on tavallista esimerkiksi koetilanteessa, oman esiintymisvuorosi lähestyessä tai sen aikana, uutta työtä aloittaessasi tai vaikkapa uimahallin hyppytornin ylätasanteelta hypätessäsi. Useimmiten elämän erilaisiin tilanteisiin sisältyvä jännitys ja lievä ahdistus menevät melko nopeasti ohi. 

Ahdistus on ongelma silloin kun se on niin voimakasta, että se haittaa merkittävästi arkea ja elämää. Psykiatriassa ahdistushäiriöt luokitellaan viiteen eri luokkaan: 1) spesifit pelot, 2) sosiaalisten tilanteiden pelko, 3) paniikkikohtaukset, 4) pakko-oireet ja 5) muut ahdistushäiriöt.  

Yhteistä kaikille ahdistushäiriöille on, että ongelman ytimenä on pelko tai ahdistus. Ahdistus on läheistä sukua pelolle. Pelko on jotain sellaista, jonka kohteen pysytyt nimeämään tai ainakin osaat kuvailla mitä pelkäät. Ahdistus taas on sellaista, että sinun on vaikea kuvata mitä täsmälleen pelkäät.

Ahdistunut mieli ja keho   

Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä voi olla lähes jatkuvasti ahdistunut ja mieli on täyttynyt pelottavista mielikuvista. Ahdistus voi olla tyypiltään myös aaltoilevampaa esimerkiksi niin, että iltaisin ahdistaa eniten. Ahdistus saattaa ilmetä voimakkaina paniikkikohtauksina, jolloin puhutaan paniikkihäiriöstä. Pelko, ahdistus tai murehtiminen voi olla myös spesifiä, mikä tarkoittaa, että fobia kohdistuu jonkin tiettyyn (ja rajattuun) asiaan. Joskus pelko ja ahdistus liittyy sosiaalisiin tilanteisiin. Sovittu tapaaminen, illanistujaiset tai mikä tahansa sosiaalinen tapahtuma ahdistaa jo ennakkoon. Pakko-oireisessa ahdistuneisuushäiriössä siitä kärsivä pyrkii lievittämään ahdistustaan erilaisin toimin kuten esimerkiksi pesemällä, puhdistamalla, tarkistamalla ja erilaisin rituaalein ja ajatusrituaalein.  

Voimakas pelko ja kauhu virittää kehoon ja mieleen “taistele tai pakene” -reaktion. Voimakkaaseen ahdistukseen liittyy useita fyysisesti ilmeneviä reaktioita kuten tuskaisuutta, levottomuutta, sydämen sykkeen kiihtymistä, pyörrytyksen tunnetta tai vatsan nipistelyä. Joskus jo pelon kohteen tai ahdistavan asian ajatteleminen saa sydämen pomppaamaan kurkkuun tai tunnet epämiellyttävän kouraisun vatsassasi. Myös pelon kohdetta kuten hämähäkkiä tai käärmettä esittävän valokuvan katsominen voi tuntua epämiellyttävältä.  

Pelkotilan aikana mieli on täyttynyt pelkoa aiheuttavasta asiasta ja siihen liittyvistä mielikuvista. Mieli ei sillä hetkellä pysty ottamaan vastaan muita ajatuksia vaan se on kääntynyt kohti turvallisuutta uhkaavia mielikuvia. Myös voimakkaan ahdistuksen tilassa työmuisti on kuormittunut ja mieleen ei “mahdu” muuta sisältöä. Ahdistuneen on vaikea hallita mieleensä nousevia ajatuksia ja voi tuntua, että on menettämässä itsehallintansa. Ympäristö voi tuntua epätodelliselta jopa siinä määrin, että ahdistunut kokee olevansa irti itsestään ja maailmasta. 

Ahdistunut pyrkii välttelemään ahdistusta aiheuttavia asioita ja tilanteita, mikä voi vaikeuttaa elämää kuten opiskelua ja työssäkäyntiä 

Haitalliseksi ahdistus muuttuu kun siitä kasvaa päivittäinen seuralainen. Spesifit ovat fobiat usein sellaisia, että ne eivät merkittävästi haittaa elämää. Pelon vuoksi et esimerkiksi voi kulkea hissillä tai mennä marjametsään. Hissi voi vikautua kesken ajon ja pysähtyä kerrosten väliin. Metsässä voi olla käärme tai lentäviä pistiäisiä pörräämässä. Hämähäkki kotonasi saa sinut kiipeämään sohvalle. Nämä kuvatut pelot ovat spesifisiä eli johonkin tiettyyn asiaan kohdistuvia voimakkaita pelkoja. 

Lapsuuden pelot ja aikuisuus 

Pelot ovat hyvin tavallisia lapsilla ja näitä pelkoja ei nimitetä fobioiksi vaan puhutaan vain peloista. Pimeän pelko, ukkosen ja myrskyn pelko sekä yksin jäämisen ja eksymisen tai vanhemman menettämisen pelko ovat esimerkkejä eri ikävaiheissa ilmenevistä peloista. Joillekin lapsille kehittyy voimakas huoli ja ahdistus siitä, että lapsen ja vanhempien ollessa erillään vanhemmille sattuu jotakin pahaa. Esimerkiksi päivähoito- tai koulupäivän aikana lapsi pelkää, että vanhemmille on tapahtunut jotain kamalaa päivän aikana. 

Useimmiten pelot katoavat aikuisuuteen tultaessa ja tästä syystä monen aikuisen on vaikea myöntää pelkoa. Fobiat ovat luonteeltaan “järjettömiä”, joten tämänkin vuoksi aikuisesta voi tuntua häpeälliseltä pelätä kilttiä koiraa tai ukkosen jyrinää. Ehkä sinäkin kammoat käärmeitä tai hämähäkkejä, mutta spesifiä pelkoa lukuun ottamatta olet elämässäsi rohkea ja järkevä. 

Pelot saavat polttoainetta siitä, että pyrit salaamaan ne muilta. Kerro pelostasi muille ihmisille niin huomaat, että ne ovat yleisiä ja lähes kaikilla ihmisillä on jokin pelko. Keskustelu fobiastasi auttaa sinua saamaan asiaan etäisyyttä.   

Mitä fobiat ovat ja mistä ne johtuvat? 

Psykiatriassa yleisesti hyväksytty näkemys on, että ahdistuneisuushäiriöt johtuvat siitä, että jollain ihmisillä mieli (aivot) ja näin myös keho reagoi pelkoon vahvemmin. Siispä joillain ihmisillä luontainen pelkoreaktio on voimakkaampi kuin toisilla.  

Pelon tarkoitus on varoittaa vaarasta ja näin suojata meitä. Aivoihimme on rakennettu valmius reagoida pelokkaasti kaikkeen sellaiseen, mihin mielikuvissamme liittyy jokin vakava vaara. Spesifissä fobiassa pelkoreaktion kohteena on jotain sellaista, mihin ei liity todellista vaaraa tai pelkoreaktio on vaaran toteutumisen riskiin verrattuna ylimitoitettu. 

Jotkut pelot voivat olla kokemuksen myötä opittuja. Tämä tarkoittaa, pelko ei liity puhtaasti siihen mitä olet kokenut, vaan pikemminkin siihen mitä mielikuvia pelon kohteeseesi kytkeytyy. Joskus mielikuvat on kehittyneet jonkin todellisen tapahtuman myötä ja toisinaan ahdistaville ja pelottaville mielikuville ei ole mitään niin sanotusti järkevää syytä. Johonkin ihmiselle läheiseen tapahtumaan, kuten esimerkiksi koiran hyökkäykseen tai salamaniskuun liittyy pelottavia mielikuvia ja nämä mielikuvat “aktivoivat” pelkotilan aina ukkosen ilmalla tai koiran ilmestyessä näköpiiriin.  

Fobia koostuu kolmesta asiasta. Ensiksi tarvitaan jokin asia, mitä pelkäät, kuten esimerkiksi “pelkään koiria”. Toiseksi tarvitaan mielikuva siitä, mitä kauheaa voisi tapahtua jos kohtaat vaikkapa kadulla koiran. Kauhukuvitelma voisi olla vaikkapa sellainen, että koira hyökkää kimppuuni ja puree. Lisäksi tarvitaan välttämissuunnitelma eli miten vältän kohtaamiset koiran kanssa. Suunnitelma voisi olla vaikkapa sellainen, että aina koiran ja koiran ulkoiluttajan ilmestyessä näköpiiriini vaihdan kadun puolta tai muutoin kierrän koiran kaukaa. 

Tavallisesti ihmiset pohtivat pelkonsa syytä ja saattavatkin muistaa jonkin tapahtuman, mistä pelko on lähtenyt kasvamaan. Toisinaan pelolle ei ole mitään näkyvää tai muistettavissa olevaa syytä. Pelon syyn muistaminen tai yleensä pelon syyn tietäminen ei auta pelon voittamisessa. Voit selättää pelkosi vaikket tietäisikään sen syytä.  

Mistä löytyy halu voittaa fobia? 

Jos pelosta ei ole sinulle juurikaan haittaa niin luultavimmin et juurikaan kärsi pelostasi. Sinulle on ehkä ihan täysin ok siirtyä toiselle puolelle katua kun huomaan koiran lähestyvän. Tai ehkäpä sinua ei niin haittaa jos joskus otat jalat allesi, koska huoneessa on vastassa hämähäkki. Elämä vaikkapa hissipelon kanssa käy asetetta työläämmäksi jos  asut 7. kerroksessa tai työpaikkasi on tornitalon ylimmissä kerroksissa. Jokapäiväinen kiipeäminen ja raskaan tavaran ja kantamusten kuljettaminen portaissa voi alkaa ottaa siinä määrin voimillesi, että alat harkita pelkosi voittamista. Halu päästä kevyesti kauppaostosten kera kotiin kasvaa suuremmaksi kuin halu välttää hissiä. 

Fobian aiheuttamien haittojen miettiminen ei ole kovin hedelmällistä ja eteenpäin vievää, koska se ennemminkin lannistaa kuin innostaa. Jotta motivaatio herää sinun on oltava sitä mieltä, että fobian voittamisesta on sinulle iloa ja hyötyä. Fobian voittaminen tuo sinun elämääsi jotain positiivista ja tai uutta mielekästä sisältöä. Voit miettiä esimerkiksi vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin: Mitä mukavaa et ole pystynyt fobiasi vuoksi tekemään pitkään aikaan? Mitä uutta ja mielenkiintoista elämääsi tulee? Mitä läheisesi tai työtoverisi tai vaikkapa lemmikkisi hyötyy siitä, että vapaudut fobiastasi? 

Fobioista voit vapautua harjoittelun avulla, mutta tämä ei tarkoita, että pelosta irti pääseminen olisi helppoa. Mikäli suostut kohtaamaan pelkosi useita kertoja, niin aivosi alkavat ajan ja harjoituksen myötä oppia, että pelottavan asian kohtaaminen on turvallista. Alat pienin askelin vakuuttua siitä, että pelon kohteesta ei ole sinulle vaaraa. Harjoittelussa on tärkeää huomata, että harjoittelun on tapahduttava pelkääjän omilla ehdoilla. Jos sinut panostetaan tai pakotetaan tahtosi vastaisesti kohtaamaan pelkosi, niin pelko ennemmin voimistuu kuin vaimenee. 

Harjoittelu käytännössä 

Totuttelu fobian kohteen kohtaamiseen on tehokas keino pelon voittamiseksi, mutta tämä ei ole helppoa, koska jo ajatus fobian kohteesta kammottaa pelosta kärsivää ihmistä. Totuttelua ei voi aloittaa “kertaheitolla” vaan hitaasti ja kerta kerralta vaikeusastetta lisätään hivenen.

Läheisen apu fobian kohtaamisen harjoittelussa on kullan arvoinen voimavara. Ystävän kanssa keskustelemalla voitte yhdessä kehitellä keinoja, joiden avulla voit harjoitella pelkosi kohtaamista. Ystävän tuki ja kannustus harjoittelun aikana on suureksi avuksi. Ystäväsi voi muistuttaa sinua kaikista niistä hyvistä asioista, joita pelon selättämiseen tuo sinulle ja muille.

Esimerkiksi hämähäkkeihin totuttautuminen voisi alkaa siten, että fobiasta kärsivä katselee hämähäkkien kuvia ja siitä hän etenee hämähäkkivideon katseluun. Seuraavissa vaiheissa hän katsoo tiiviissä lasipurkissa olevaa hämähäkkiä ja pitää lasipurkkia kädessään. Viimeisessä vaiheessa fobiasta kärsivä uskaltaa ottaa hämähäkin kämmenelleen kävelemään.  

Mielikuvien muuttaminen 

Fobia johtuu siitä, että pelon kohteeseen liittyy ahdistavia mielikuvia. Mielikuvia muokkaamalla vaikutetaan siihen reaktioon ja tunteeseen, jonka fobian kohteena oleva asia herättää. Siispä ihminen, joka pelkää koiria ei varsinaisesti pelkää koiraa itsessään vaan siihen liittyviä mielikuvia, kuten terävät hampaat ja pureminen. 

Mielikuvat ajatukset syntyvät aivoissa silmänräpäyksessä eikä ihminen aina pysty valitsemaan mitä ajatuksia ja mielleyhtymiä tulee mieleen. Voimme kuitenkin yrittää vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia erilaiset asiat tuovat.  

Eräs tapa vaikuttaa mielikuviin on ottaa pelottava mielikuva vakavasti ja ryhtyä tarkastelemaan sitä hyvin yksityiskohtaisesti. Yksityiskohtainen keskustelu pelottavasta mielikuvasta alkaa vähitellen muuttaa mielikuvaa ja näin mielikuva muuttuu hieman vähemmän pelottavaksi. Yksityiskohtaisen tarkastelun menetelmässä mielikuvia muokataan ja kehitetään neutraalimmiksi tai jopa positiivisiksi. Mielikuvien muuttaminen vauhdittuu jos vaikkapa ystäväsi kanssa pystyt tutkimaan ja keskustelemaan pelottavista mielikuvistasi huumoria ja mielikuvitusta käyttäen. 

Lähteet

Furman, Ben (2015) Perhosia Vatsassa. Apua pelkoihin paniikkiin ja ahdistukseen.

Lehto, Petra (2021)Ahdistus - kun luonnollinen reaktio stressiin jää päälle. https://www.evermind.fi/ahdistus/

Lunberg, Dan (2020/5) Ahdistus - luentomateriaali.

Kuva: Riitta Viitala